Joo-o, ei oo paljon taas jaksanu eikä ehtiny blogia päivittää. Muitten blogeja käyn kyllä lukemassa joka päivä, mutta onhan se nyt niiin vaivalloista miettiä muutama minuutti, että mitä sitä tänne kirjoittelisi. Näin yöllä onkin hyvin aikaa. Molemmat pojat on jo nukkumassa ja munkin piti kyllä mennä... Joojoo, kohta!

Lunaa tuossa puunailin näyttelyä varten. Näyttely on kyllä vasta lauantaina 22.päivä, mutta parempi alottaa hyvissä ajoin. Yleensä jättäisin nämä hommat viimiselle illalle, mutta nyt aattelin välttää sen viime hetken paniikin. Kun kaikki (eli mikään) ei kumminkaan mee niinku ajattelen tai suunnittelen. Tämä puunaustyökin oli kyllä tarkoitus alottaa jo viikko sitten, vaan jotenkin kummasti oon aina keksiny jotaki muuta puuhaa. Ei täällä talossa kyllä tekeminen lopu. Mukavat rapakelitkin nakkas sitten, ettei pääsis totuus unohtuun koirien pesemisestä vähintään kaks kertaa päivässä. Nyt illan mittaan tapahtui kyllä jotain täysin odottamatonta, kun alkoi pakastuun! :o Tällä hetkellä taitaa olla jo ainakin seittemän astetta miinuksen puolella. Jihuu, ei siis enää pian koittavan koirien yöpissatuksen jälkeen tarvi alkaa tassuja kuuraileen. Vaikka paljon tulee purnattua koirista, sillä, uskokaa huviksenne, niistä on melko lailla hommaa, niin siitä huolimatta en vois kuvitella elämää ilman niitä. Enenen. Eikä Jussikaan. Kyllähän nuo koiruudet varmasti kaipais enempi virikkeitä ja äksöniä kuin mitä me nyt pystytään niille tarjoamaan, mutta vois asiat huonomminki olla. Pääsevät kuitenki joka päivä lenkeille ja juokseen irti ja muuta.

Muutaman viikon sisällä on tapahtunu taas paljon kaikenlaista. Käytiin Allun kans eka kertaa perhekahvilassa ja tutustuttiin siellä samannimiseen ja -ikäiseen pikkumieheen sekä pikkumiehen äitiin ja siskoon. Allulla oli eka kuume, jonka aattelin johtuvan osaksi hampaista, vaan hampaita ei vaan kuulu eikä näy (eikä ees tunnu suussa!), vaikka miehellä on mittarissa jo 9kk ikää. Pitää kai 1-vuotislahjaksi alkaa tekareita katteleen... Tämä mamma liittyi Oulumasut-vertaistukiryhmään ja sieltä on tullut kivasti tuttuja meille. Harmittaa, kun en tuota ryhmää löytänyt aiemmin. Se on juurikin kaikkea sitä mitä olen kaivannut! Ihana tutustua uusiin ihmisiin. Äitien kevätkirmauksessakin kävin ja oli kivaa pitkästä aikaa tanssia. Yhdessä kotitapaamisessa ollaan Oulumasujen tiimoilta jo käyty myös. Allu oli, tottakai, oma vähemmän ihana itsensä kun kerran kylään mentiin ja kitisi ja kärttyili koko ajan. Yritä siinä sitten jutella jotain kahvipöydässä, kun toinen roikkuu lahkeessa ja kärttyää ja kun nostaa syliin niin kärttyää siinäkin eikä missään oo hyvä. Ei halua syödä, ei juoda ja vielä vähemmän vaihtaa vaippaa tai pukea. Nuo kaksi viimeksi mainittua on todellisia inhokkeja tällä hetkellä Allulla. Että kiva oli käydä kylässä ;) Laitetaan tuota kärttyilyä kyllä vähän sen piikkiin et oltiin reissussa päiväuniaikaan. Kotonahan Allu sitten tietenkin olikin jo taas oma aurinkoinen itsensä :)

Tähän väliin täytyy mainita mukava patterinkorjausurakka, joka alkoi näissä meidän taloissa kuun vaihteessa ja kestää kuun loppuun. Meille kyllä jaettiin asiasta etukäteen tiedote, jossa varoiteltiin asunnon lämpötilan noususta... Joo-o, en mä silti arvannu et täällä lämpötila nousis kuutta astetta!! Meillä on normaalisti sisällä jotain 21 astetta ja patterinkorjaushässäkän eka päivänä täällä oli sisällä 27 astetta! Että mukava trooppinen tunnelma ja silleen. Makkarissa meillä on varmaan aiemmin ollu jotain 19 astetta, nyt siellä on ainoastaan kuuma. Kiva on siellä ollu nyt nukkua, kun Allun kuumeilun jälkeen oltiin kaikki hirveessä köhässä. Köhä on jo helpottannu kaikilla, helpottais nyt tuon lämpötilanki suhteen joskus. Meillä kävi siis täällä ukkeli, joka irrotti kaikista pattereista ne nupikat (termostaatit?) eli me ei voida säätää pattereita ollenkaan. Lisäksi se ukkeli laski kylppärin patterista vedet pois, liekö puhdisti jotain. Tuskin tarvii edes mainita, että se korjaaja onnistui aina tulemaan meille tosi hyvään aikaan, kun ekoina päivinä se kävi täällä yhteensä viitisen kertaa. Alluhan nukkuu normaalisti ulkona päikyt, mutta sen kuumeen jälkeen ja köhän takia nukutettiin sisällä, jonne pikkumiestä on muutenki vaikea saada nukkumaan, niin eiköhän ovikello soinu suunnilleen joka kerta kun Allu oli nukkumassa/oli just saatu nukkumaan/ oli just saatu rauhottuun. Ymmärrän kyllä, että työtäänhän sekin korjaaja vaan tekee, mutta ai että otti päähän. Nyt vaan odotellaan millon patterin nupikat palautetaan ja lämpötila laskee. Meillähän on käyty kattoon keittiön patteria useampaankin otteeseen, kun se ei oikein toiminu ja selkä ikkunaan päin istuessa paita vaan lepatti kun tuuli kävi selkään. Se patteri sit korjattiin niin että se on joko päällä tai täysillä, niinku kylläkin vissiin kaikki muutkin patterit täällä. Lopputulos oli tietty se, että pidettiin patteria mieluummin kiinni, koska se hohkas muuten ihan täysillä ja keittiössä sai pyyhkiä hikeä koko ajan. Että paljoon oli apua siitäki korjauksesta :D

Mitähän tässä muuta on tapahtunu... Viime lauantaina käytiin kattoon Amorphista Teatrialla. Eipä ollu mikään loistokas show, jos rehellisiä ollaan niin olin vähän pettynyt. Keikka oli Teatrian "pikkupuolella" ja siellä jotenki äänet menee aina ihan mössöksi. Muutenkaan eivät vetäneet mun mielestä niin hyvin ku aiemmin ku oon bändiä nähny. Mutta tulipahan käytyä. Illan fiilistä jotenkin laski se, kun kuultiin että kaverit muuttaa tän kuun lopulla toistaiseksi Unkariin. Pitäis kai olla iloinen sen puolesta et nyt on mahis lähtee reissuun Unkariin ja saada siellä ilmainen majoitus, mutta kyllähän sitä nyt mieluummin pitäis kivat kaverit täällä.

Ens viikolle on luvassa paljon ohjelmaa. Itse asiassa joka päivälle on jotain. Eipähän pääse tylsistyyn ja sitten on taas kivempi olla kotosallakin, kun välillä viiletetään tuolla pitkin ja poikin. Nyt on kyllä pakko lähtee nukkumaan, Allu-herätyskelloa kun ei saa painettua torkulle aamulla ;)