Juu, komento takaisin hiustenkuivaajan ja imurin osalta siinä mielessä, että yliväsyneen lapsen nukuttamisessa niistä on enää hyvin vähän apua. Tämä aamu oli taas sellainen, että kokeiltiin kyllä kaiken maailman poppakonstit, jotta Aleksi saisi unen päästä kiinni vaan kun ei niin ei. Heräiltiin yheksän maissa, seurusteltiin ja laiteltiin pyykkiä ja mies oli jo kymmenen aikaan ihan sipissä, mutta uni ei vaan tullu. No, eihän täällä talossa tarvi väkisin kenenkään nukuttua, joten syöpöteltiin ja seurusteltiin ja unikärtyttiin (KOVAAN ääneen ;) 13.30 asti, jolloin uni lopulta vei miehestä voiton. Nyt on kyllä äitikin aika väsynyt rankan aamun jälkeen, mutta sinnillä mennään!

Eilen illalla lähdettiin koko perhe viemään koiria hevosaitaukselle juoksemaan ja sattuipa niin mukavasti, että aitaukselta löytyi koiruille kaveriksi puolivuotias salukipoika, joka juoksutti Lunankin viimeisen päälle läkähdyksiin. Tämän mamman vinttikoirakuume ei kyllä yhtään helpottanut kauniin salukin pyrähdyksiä katsellessa. Ilta kuluikin sitten hyvin pitkälti salukisivuja selaillen. Tahtoo vinttikoiran!